Reblog
Reblog via jouni
Oon pohtinut miksi käytetään termiä "face-to-face" eli suomalaisittain silleen kossupaukun jälkeen lausuttu "feistufeis" – sen sijaan että sanottaisiin "kasvotusten" tai "naamatusten" (joka on ihan pöljä kans).
Onko "kasvotusten" liian voimakas sana? Haluaisin tavata sinut kasvotusten? Niin, että kuinka lähellä kasvojen tulisi olla kun tavataan?
Yritetäänkö "facetoface":lla jotenkin pehmittää asiaa? Ja onko siinä sellainen pieni negaatio, ettei ehkä sit kuitenkaan haluttais tavata kasvotusten?